Mitä seuraavaksi?

Mitä seuraavaksi?

Väki-trilogia tuli päätökseen tänä keväänä. Sen jälkeen minulta on luonnollisesti kyselty, mitä aion tehdä seuraavaksi. Kysymykseen oli sekä helppo että vaikea vastata. Unienpunojan ilmestymisen aikaan minulla oli nimittäin jo seuraavan kirjan deadline päällä – ensi tammikuussa minulta ja kuvittaja Kaisa Rannalta ilmestyy lasten fantasiaromaani Valkeantuoja, joka vähän poikkeuksellisesti haluttiin saada valmiiksi jo syyskuuhun mennessä. En siis ehtinyt juurikaan huilia ennen heinäkuuta, jolloin jäin kuukauden mittaiselle lomalle. Sen aikana mökkeilin, luin kirjoja, neuloin, aloitin autokoulun ja käynnistelin valokuvausharrastusta.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Löysin siivouksen yhteydessä saippuakuplaputelin. Ostin niitä aikoinaan synttäreilleni, joiden teemana oli 90-luvun lastensynttärit. Kannen kämäisessä pelissä on nostalgia-arvot kohdillaan! *** Olen yrittänyt olla ajattelematta kirjoittamista lomalla, mikä on tietenkin on johtanut päinvastaiseen lopputuloksen. Päässä pyörii kaksi eri ideaa seuraavaksi YA:ksi: toinen yksittäinen romaani, toinen sarjan aloitus. Ensin mainittu on ehkä hieman kunnianhimoisempi, jälkimmäinen taas vetoaa tällä hetkellä juuri siksi että siihen olisi helpompi heittäytyä. Toisaalta en haluaisi aloittaa uutta sarjaa heti kahden edellisen perään. Voisin toki kokeilla molempia ja katsoa, kumpi lähtee vetämään – en vain ole koskaan ennen tehnyt niin. Mitä mieltä olette? Kumpaa kaipaatte minulta seuraavaksi, tiivistunnelmaisen yhteiskunnallisen standalonen vai synkähkön, Marvel-henkisen sarjanaloituksen?

Henkilön Elina Rouhiainen (@rouheli) jakama julkaisu

Tällä viikolla palasin töihin viimeistelemään Valkeantuojan. Tarkoitukseni on vielä lomailla parisen viikkoa ennen kuin aloitan seuraavan YA-romaanini kirjoittamisen.

Niin, seuraava romaanini tulee olemaan jälleen YA:ta. Olen pyöritellyt mielessäni kahta eri ideaa, joista toinen on yksittäinen realistinen romaani ja toinen vähän Marvel-henkinen sarjanaloitus. Ensimmäinen on nousemassa voitolle, eikä vähiten siksi että sitä kohtaan tuntui olevan enemmän kiinnostusta Instagram-kyselyssäni. Lisäksi olen kirjoittanut kaksi sarjaa peräkkäin. On kiinnostavaa nähdä, miten tarina asettuu totuttua lyhyempään muotoon. Vaikka pieni haaveeni on julkaista romaani 10-vuotistaiteilijajuhlavuonna 2022, en halua asettaa itselleni tiukkoja deadlineja. Yritän parhaani mukaan nauttia kirjoittamisesta ja katson ajan kanssa, mitä syntyy.

Aikaa nimittäin on. Aloitin huhtikuussa uuden apurahakauden, joka on ilahduttavasti peräti kahden vuoden pituinen. Koronakaan ei siis ole sotkenut pahasti toimeentuloani, vaikka muutama esiintyminen ja opetuskeikka siirtyikin ensi vuoteen. Näillä näkymin esiinnyn seuraavan kerran Turun ja Helsingin kirjamessuilla – peukut pystyyn, että messut todella pidetään ja pääsen näkemään teidät silloin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail